Valupäivä

Syksyn odotetuin tapahtuma. Päivä jona valetaan pronssia. Tähän päivään olikin satsattu ja takana muotin tekoa ynnä muita valmisteluja monen viikon ajalta useita kymmeniä tunteja.

Alkuvalmisteluja. Uushopeisia lusikoita sekä edellisten valujen ylijäämä pronsseja.

Alipainevalujen muotit poltettuna ja jäähtymässä

Vuolukivi muotit hiekkaan upotettuna.

Sekä tietysti hiekkavalu muotit.

Kaikki siis valmiina valupäivää varten.

Alpakka vaikutti melko hankalalta tapaukselta saada sulamaan. Usean hikisen hetken ja lämpöjen lisäämisen jälkeen tajusimme että se mitä olimme tuijottaneet ja mitä emme saaneet sulamaan olikin lusikka nippuun eksynyt teräs lusikka.

Uushopean valamista.

Uushopean valaminen onnistui kuitenkin aika hyvin. Ensimmäinen kerta kun tässä koulussa sitä kokeiltiin. Tässä kuvassa alempi suden pää vahapuineen on uushopeasta valettu. Toinen suden pää sekä kävyt on tinapronssia.

Hiekkavalu muotit juuri valun jäljiltä.
Jostain tuntemattomasta syystä siinä kävi näin:

Vaatinee asiaan perehtymistä sekä uuden yrityksen.

vuolukivisille kävi aivan yhtä köpelösti. Vaikka muotit esilämmitettiin ja kaasunpoistokanavatkin pysyi avonaisina, muotti ei täyttynyt vaan kaadettaessa vain räiskyi ympäriinsä.

Tämä vaatii myös lisää kokeiluja.

Susien päiden lisäksi suurin osa koruista onnistui.

Pronssikoruja ja muuta

Tässä ensimmäinen sarja siskoni suunnittelemia koruja.

Sain siis tinaiset korut haltuuni, mitkä vulkanisoin silikonimuottiin. Sitten silikonia täyteltiin sulalla vahalla kunnes pöydällä oli halutun kokoinen kasa korumuotteja.

Muutettuani nämä pronssiksi lähetän ne takaisin etelä-Suomeen, missä ne menevät myyntiin suunnittelijansa ja alkuperäisen tekijänsä toimesta.