tiistai 8. joulukuuta 2015

Noitarumpu

Ei ihan vielä rumpu kumise. Tässä nyt on kehä valmiina kädensijoineen.
Viime vapun tienoilla alkanut projekti. Hämeen keskiaikamarkkinoilta hankittu nahaskin odottaa jo leikkausta, värjäystä ja kiinnitystä.
Kalvoa kokeilen värjätä mustaksi. Ja kaiketi tähän joku poronsarvinen paukutinkin tulee. 
Kehä on haapaa ja kahva koivua.


Maalattu itse tehdyllä punamultamaalilla.

 Tässä keitokset liedellä. Nahkan värjääminen mustaksi luonnollisin keinoin tapahtui käyttämällä kuusen ja pajun kuorta sekä rautaa. Ensin ladoin kattilan täyteen melkoisen tuoretta, osittain vielä kosteaakin kuusen kuorta sekä erilaisia ja kokoisia raudan paloja ja rautapölyä. Sitä keittelin pienellä tulella puolisen työpäivää.

 Tässä nahka lillumassa melkoisen mustaksi värjääntyneessä vedessä. Annoin olla yön yli. Lopputulos oli masentava. Nahka ei ollut musta vaan korkeintaan likaisen harmaa.
Toistin toimenpiteen. Laitoin edelliset vedet takaisin kattilaan, lisäsin kesällä kerättyä pajunkuorta ja lisää rautaa. Keittelin taas vähän isommalla lämmöllä puolisen työpäivää ja taas jätin nahkan yön yli värjääntymään, poikkeuksena se että tällä kertaa mätin ne kaikki mustuneet pajunkuoretkin nahkan päälle.

Lopputulos oli tämä. Todella hyvännäköinen musta nahka. En tiedä miten tämän käy kuivuessaan. Toivottavasti ei lillunut parkkiliemessä liian kauan.

 Kyllä! Nyt rumpu kumisee. Nahka kuivui hyvin paikalleen ja säilyi tarpeeksi jäykkänä soidakseen.
Vähän kuivuessaan väänsi kehikkoa vinoon, mutta ei haittaa soittoa.
Vaatii vielä pientä viimeistelyä sekä lyömäkapulan.

 Tällainen siitä tuli. Niittasin siihen vielä kupari pannan ja lyömäkapulana valmistin erittäin pihkaisesta männystä. Sarvi haisi kuvottavalle työstettäessä, joten päädyin helppoon ratkaisuun :D
Ja ai että soi hyvin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti